Suurin talleista, keskellä korkeimpana kohoava A-talli on varattu kilpailu- ja jalostuskäytössä oleville oreille ja tammoille. Se on jaettu kätevästi kahtia niin, että keskellä sijaitsevat pesutilat estävät orien ja tammojen vierekkäiset karsinat, joka taas tuo talliin rauhaa. A-tallin 32 karsinaa ovat kaikki kokoa 3x3m, ja korkeutta tallista löytyy 5 metriä. Karsinat ovat suunniteltu siten, että hevoset voivat niissä turvallisesti seurustella keskenään ja että ne on helppo ottaa sieltä ulos. Sisäpihan puolella olevissa karsinoissa on myös englantilainen kaksoisovi pihalle, jonka yläosa voidaan avata ja hevonen voi sitä kautta seurata tallipihan tapahtumia. Toisella puolella olevissa karsinoissa on pienessä syvennyksessä kalterilla suojattu ikkuna, josta näkee ratsastuskentille ja tarhoille. Karsinoissa on myös automaattiset vesikupit sekä kätevästi irroitettavat ruokakupit, jotka helpottavat työntekijöiden toimintaa huomattavasti. A-tallissa käytetään kuivikkeena ensiluokkaista purua, jota saadaan edullisesti läheiseltä sahalta.
Sisäpihalta vasemmalle katsoessa näkyy pihatto, joka on avoimesta makuu- ja ruokailutilasta koostuva rakennus, jossa hevoset saavat käyskennellä vapaasti miten tahtovat. Niillä on myös suora yhteys ulos aukosta, joka on peitetty muovisuikaleilla estämään kesällä kärpästen pääsyn makuuhalliin ja talvella suojaamaan kylmältä. Makuuhallin pohjana on vesitiivis matto, joka eristää hyvin lämpöä ja kosteutta. Vesi pääsee poistumaan erillisiä railoja pitkin. Yhdellä sivulla on sementtipohjainen, ruokinnalle varattu alue, jossa on heinähäkit kahdella eri korkeudella niin että varmasti jokainen hevonen ylettyy syömään. Hevosten yksilöllisen ruuat annetaan erikseen sangoilla ja ämpäreillä. Oviaukosta avautuu ensin kaksiosainen tarha, jonka keskellä on tilanjakaja. Ruokintapaikat tarhassa on sijoitettu niin, että hevoset liikkuvat luonnolliseen tapaansa mahdollisimman paljon päivässä ruokintapaikalta toiselle. Tarhasta pääsee myös isommalle laitumelle, joka kesäisin jaetaan niin, että sen kulutus on mahdollisimman tasaista. Se myös muokataan kokonaan ja kylvetään uudelleen joka toinen vuosi. Pihatossa asuvat vanhemmat ponit, kantavana olevia tammoja sekä nuorikkoja, jotka eivät ole vielä ratsukoulutuksessa.
Sisäpihalta oikealle katsoessa löytyy pienempi B-talli, jossa asustavat tilan nuoret, koulutuksessa olevat ponit ja varsat, sekä kantavana olevat tammat. Se on yhteydessä A-talliin yhteisten varastotilojen kautta, joista löytyy erikseen huoneet varusteille, hoitotarvikkeille ja rehuille. B-tallista löytyy 12 karsinaa, joista neljä on isompia, 4x4m kokoisia varsomiskarsinoita. Ne on sijoitettu aivan tallin toiseen päähän, kauas A-tallin melusta, jotta tammat saavat varsoa ja hoitaa jälkeläisiään rauhassa. B-tallin ja A-tallin väliseltä käytävältä on myös suora yhteys maneesiin, jotta huonolla säällä ei tarvitse turhaan kiertää ulkokautta. Tässä päässä maneesia sijaitsee myös tallin toimisto ja sen yläpuolella katsomo, josta on hyvä seurata ratsastustuntia tai kilpailuja. Maneesi on kooltaan 40x60m ja se on lämpöeristetty niin että siellä tarkenee kylmälläkin säällä. Toinen pääty on mahdollista avata kokoaan suurien ovien ansiosta mm. traktorille maneesin pohjan tasoittamista varten.
A-tallin ja pihaton väliseltä kujalta pääsee kätevästi tallin kolmen ratsastuskentän luo. Äärimmäisenä vasemmalla on hiekkapohjainen, hyvin valaistu, suuri estekenttä. Se on aidattu kokonaan valkoisilla, 1,5 metriä korkeilla puuaidoilla, portit löytyvät molemmilta lyhyiltä sivuilta. Keskellä, heti estekentän vieressä on kansainvälisten säädösten mukainen kouluratsastuskenttä. Sekin on hiekkapohjainen ja koko aidattu kenttä on mahdollista kouluaidoilla rajata kilpailukenttään ja lämmittelyalueeseen, jos toisia kenttiä ei ole vapaana lämmittelyä varten. Este- ja koulukentän välissä on kaksipuolinen, nouseva katsomo, josta on hyvä seurata kummankin kentän tapahtumia. Äärimmäisenä oikealla on suuri, 40x100m kokoinen nurmikenttä. Se on aidattu kokonaan, ja siinä on mahdollista harjoitella esteitä, koulua, valjakkoajoa tai vaikka laukkakisoja. Nurmikentän oikealla sivulla on ruohikkopenger, josta katsojien on hyvä seurata kentän joskus varsin vauhdikastakin menoa. Nurmikentällä järjestetään myös erilaisia näytöksiä ja näyttelyitä, mm. katrillia.
Ratsastuskenttien takaa löytyvät tallin lukuisat ja monipuoliset tarhat. Lähimpänä olevat tarhat ovat hiekkapohjaisia putkiaitatarhoja, joissa on automaattiset vesikupit. Ne on suunniteltu ja muotoiltu niin, että hevosille tulee päivän aikana mahdollisimmaan paljon luontaista liikuntaa ruuan perässä, kun ne liikkuvat ruokintapaikoilta toiselle. Lisäksi jokaisessa tarhassa on suolakivi. Putkitarhat on sijoitettu kahteen suorakaiteen muotoiseen kuvioon niin, että keskeltä ja sivuilta pääsee helposti viemään heiniä kaikkiin tarhoihin. Tätä kautta pääsee myös kauimmaisille tarhoille, jotka ovat puuaitaisia ja pohjaltaan vaihtelevia. Nämä metsätarhoiksikin kutsutut tarhat ovat siis osittain nurmi ja osittain metsäpohjaisia, jotta hevoset pääsevät liikkumaan niille luontaisessa elinympäristössä. Ne ovat myös sen verran suurempia että siellä voi turvallisesti pitää useammankin hevosen ryhmää yhtä aikaa. Kulmat ovat sisäpuolelta pyöristetyt, jottei tulisi vaaratilanteita nurkkaan ajetun hevosen ja kiusaajan välillä.
Tallin suuret laitumet alkavat jo saapumistien molemmilta puolilta. Ne jatkuvat tilan molemmin puolin kapeampina, mutta levenevät taas kenttien jälkeen ja yhdistyvät lopulta kokonaan tarhojen takana muodostaen näin tilan ympärille eräänlaisen muurin. Puu-, kivi- tai sähkölanka-aidatut laitumet ovat kaikki hyväpohjaisia nurmilaitumia, jotka muokataan ja kylvetään uudelleen säännöllisin väliajoin. Ne on kaikki salaojitettu, jotta kosteus pääsisi valumaan pois ja pohja pysyisi hyvänä. Laitumet tarkastetaan 3 kertaa viikossa kokonaan, jotta huomataan mahdolliset rikkinäiset paikat tai muut ongelmat. Laitumilla hevosilla on aina tarjolla puhdasta vettä juottoaltaista, joissa on automaattiset pumput pitämässä veden virtaavana ja näin puhtaana. Laitumilla on myö suolakiviä, ja hevosten yksilöllinen ruokinta hoidetaan sankojen ja ämpärien avulla.
Laitumet on rajattu niin, että hevosia on helppo siirtää laitumelta toiselle. Oreille on varattu suuret rinnelaitumet saapumistien molemmilta puolilta. Tammat varsoineen taas saavat nauttia rauhasta kaukana oreista, metsätarhojen takaisilla suurilla niityillä. Tähän väliin jäävät laitumet ovat varattu aktiivikäytössä oleville hevosille, koska ne ovat malliltaan pitkulaisia jolloin hevoset liikkuvat päivän aikana luonnostaan paljon. Sen lisäksi on pihaton oma laidun, jossa on vanhempia hevosia, kantavana olevia tammoja sekä nuoria, vielä kouluttamattomia hevosia. Orit pääsevät laiduntamaann yhdessä vain siinä tapauksessa, että ne varmasti tulevat yhdessä toimeen. Vaikka laitumet ovatkin isoja ja mahdollisesti heikommassa asemassa oleva ori kyllä pääsisi helposti pakoon, se joutuisi eristyksiin eikä näin saisi elää luonnollista elämäänsä. Näin ollen oreille pyritään löytämään aina mahdollisimman hyvin yhteensopiva laidunkaveri, ja laitumia rajataan tarpeen mukaan niin että kaikki saavat laiduntaa rauhassa.
Tarhojen takaa sekä maneesin päädystä lähtevät laitumia halkovat tiet, joista pääsee lähiympäristön monipuolisille ratsastusreiteille. Niitä alueelta löytyykin paljon, sillä maasto on vaihtelevaisuutensa ja kauneutensa ansiosta ollut jo pitkään ulkoilukäytössä. Reittejä kiemurtelee ylös mäen rinnettä, josta löydät jylhiä kallioita ja vaativia nousuja ruotsalaisessa korpimetsässä. Toisaalla ne taas laskeutuvat alas jokilaaksoa Furyn kylän ohi, josta löytyy tasaisia niittyjä, lehtimetsiä ja pitkiä laukkasuoria. Lisäksi kun kääntyy maneesin päädystä lähtevältä polulta ensimmäisestä vasemmalle, pääsee omalle maastoesteradallemme. Siinä on 14 estettä ja useimmista esteistä on kaksi vaihtoehtoa hypättävänä, jotta mahdollisimman monen tasoiset hevoset voivat harjoitella siellä. Kiinteiden esteiden normaalikorkeus on 60-100 cm, mutta löytyy myös muutama vaativampi, 100-120 cm korkea este. Rataan kuuluu myös kaksi vesialuetta, joilta löytyy erilaisia esteitä. Maastoesteradan kunto tarkistetaan kesäkautena viikottain ja talvellakin siellä pääsee harjoittelemaan kunhan rata kunnostetaan hyvin ennen sitä. Kaupunkiin lähtiessä löytyy myös pieni, kirkasvetinen Ephtize-järvi. Tilan omistama pätkä pitkästä hiekkarannasta soveltuu hyvin hevosten uittamiseen kuumana kesäpäivänä, koska sen pohja on tukeva ja se syvenee tasaisesti. Pystyypä veden varassa ottamaan pienet laukkakisatkin, kunhan vaan varoo ettei ratsasta yksityisen omistamalle alueelle, koska siitä vanha naapurin ukko ei pidä. Lisäksi syksyllä pimeällä ja metsästysaikaan pitää maastoon lähtiessä olla sekä ratsastajalla että hevosella kunnolliset heijastimet, sillä Fury on vilkasta metsästysmaata ja metsästäjät ajavat pikkuteilläkin usein pimeän aikaan.
Ne ketkä eivät halua tutustua pikkukaupungin idylliin sen tarkemmin, voivat ajaa suoraan kaupungin ohittavaa valtatietä. Heti keskustan ulkopuolella huomaa Furyn olevan hedelmällistä viljelyaluetta, koska maatiloja on paljon. Maatalous onkin heti matkailun jälkeen edelleen Furyn toiseksi suurin elinkeino. Myös Sunday'sissa viljelemme suurimman osan rehuistamme itse. Käytössämme on tehokkaat ja turvalliset koneet suoraan Euroopan huipulta, mm. puolalainen perhosniittokone heinälle. Heinäntuotanto on parhaina vuosina niin suurta, että voimme myydä sitä myös ulkopuolisille. Furyssa kasvanut heinä tunnetaankin laajalti hyvänä ja pitkään säilyvänä. Laitumet voidaan jakaa kesäisin niin että osa kasvaa tuotantoheinää ja osa on hevosten laidunmaana, ja puolessa välissä jako voidaan vaihtaa niin, että hevoset pääsevät niitetylle laitumelle ja jo syöty puoli saa rauhassa kasvaa uutta heinää. Laidunten vieressä on myös noin 7 hehtaaria viljelysmaata, jossa viljellään kauraa, venhää ja ohraa, tai näiden sekoituksia. Kaura menee suurimmaksi osaksi omaan käyttöön, mutta venhää ja ohraa myydään myös muualle, tai sitä voidaan vaihtaa muihin tuotteisiin. Viljasta saatavat oljet käytetään pahnoiksi pikkutallin varsomiskarsinoihin tai pihaton makuualustaksi. Naapuritilan kanssa yhteinen puimuri kiertää myös muita lähiseudun maatiloja ja peltoja, ja tuo näin lisätuloja.
Tilalta löytyy myös muutamia muita elämiä, B-tallissa asustaa Ida-lammas ja tallipihaa sekä tiluksia vartio uskolliset koiramme, siperianhusky Suska sekä sekarotuinen noutaja Vera. Vekkuli maatiaskissapoika Fredin voi löytää kylmällä säällä köllöttelemästä päärakennuksen olohuoneen takan edestä, mutta hyvällä säällä se vaanii tallipihan käytävillä ja saattaa joskus tehdä yllätyshyökkäyksen varomattoman tallitytön jalkoihin. Onneksi hevoset ovat oppineet olemaan pelkäämättä arvaamatonta kollia, ja etenkin orit tuntuvat rauhoittuvan kummasti kun musta kissa hyppää niiden karsinan laidalle viihdyttämään.
tämä on virtuaalitalli!
layot © Kati S. - kuvat © Dijyn, Sann. ja KK